Joulupukin luo 10

Vaan kuinkas sitten kävikään, kun halpa tekoparta alkoi, pitkän päivän lopussa, kutittaa joulupukin kasvoja. Mitään miettimättä, hän laski parran ja rapsutti kasvojaan. "Ah, kylläpä helpotti", pukki mietti mielessään ilmavirran mukavasti helliessä parran alla hiostuneita kasvoja. Lapset olivat niin keskittyneet kertomaan äitinsä, Mirkan, ohjailemina, mitä kaikkea kivaa halusivat jouluksi, ettei kukaan edes huomannut, että pukin parta oli unohtunut alas. Edes joulupukki ei enää muistanut, että hänellä oli illuusio ylläpidettävänä, vaan istuskeli kaikessa rauhassa parrattomana puheensorinaa kuuntelemassa. Ehkäpä kohta selviäisi, kumpi oli Siru ja kumpi Luru, eiku Loru. Tai joku semmonen, ei pukki voi kaikkea muistaa.

Done